1920-luvun pohjoismainen klassismi

Kuva:

1920-luvun arkkitehtuurin esikuvana olivat kreikkalais-roomalaiset antiikin rakennukset. Pohjoismaiseksi klassismiksi nimetty tyylisuunta hyödynsi antiikin rakennusten muotokieltä sekä rakennuksen mittasuhteissa että yksityiskohdissa. Rakennusten koristelu on usein niukkaa ja julkisivussa noudatetaan muotokuria, eli samankaltaiset muodot toistuvat samanlaisina koko rakennuksessa. Suosittuja koristeaiheita olivat esimerkiksi medaljongit, nauhat, pylväät ja pilasterit. Julkisivun eri osien, kuten ikkunoiden, ovien ja kattolistojen, sommittelun lähtökohtana olivat eheät geometriset perusmuodot. Julkisivumateriaalina käytettiin yleensä sileää rappausta tai punatiiltä. Ikkunoissa suosittiin erityisesti kuusi- ja yhdenksänruutuisia ikkunoita. Vuosikymmenen loppupuolella rakennuksten maltilliset koristeaiheet vähenivät entisestään ja rakennusten julkisivut muuttuivat yhä pelkistetymmiksi.

Riihimäestä tuli kauppala eli kaupunkimainen kunta vuonna 1922. Kauppalan laajentumis- ja kehittämistyön suuntaviivaksi tilattiin arkkitehti Otto-Iivari Meurmanilta uusi asemakaava vuonna 1921, jossa hahmoteltiin yksityiskohtaisesti tulevaisuuden kaupunkia. Asemakaavassa esitetään karttamuodossa suunnitelma siitä, miltä valitun alueen rakennettu ympäristö voisi näyttää tulevaisuudessa. Asemakaavalla myös asetetaan tiettyjä sääntöjä ja määräyksiä sille, minne ja minkälaisia rakennuksia alueelle saa rakentaa. Meurman teki suunnitelmistaan niin yksityiskohtaiset, että hän sisällytti asemakaavaan karttojen lisäksi myös julkisivu- ja katupiirustuksia suunnitelluista rakennuksista ja katunäkymistä. Pohjoismaisessa klassismissa katunäkymistä haluttiin mahdollisimman yhtenäisiä ja keskustan liike- ja asuintalot tuli rakentaa kiinni toisiinsa yhtenäiseksi rakennusmuuriksi. Myös Meurman hahmotteli Riihimäen keskustaan tällaista rakennusten muurimaista yhtenäisyyttä. Asemakaavan suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet rakennusten osalta yhtä lukuunottamatta. Valtakadun ja Kauppakadun kulmassa sijaitseva Västäräkin kivirakennus on ainoa puhtaasti suunnitelman mukaan toteutunut rakennus Riihimäellä.

Tunnista pohjoismainen klassismi

  • Yksinkertainen ja yhtenäinen julkisivu
  • Niukka koristelu, joka lainaa aiheet antiikista, kuten pylväät, pilasterit ja medaljongit
  • Julkisivun muotokuri, samanlaiset muodot toistuvat samanlaisina, esim. Ikkunat
  • Julkisivu yleensä sileäksi rapattu tai punatiiltä
  • Kuusi- ja yhdeksänruutuiset ikkunat tavallisimpia
  • Harja- tai taitekatto