hameenkadulla

Mäkelän talo

Kuva: Juho Haavisto

Riihimäen kauppalan ensimmäisiä ellei jopa ensimmäinen funktionalistinen rakennus valmistui vuonna 1934 Kupparinmäen viereen Hämeenkadun ja Kirkkopolun kulmaukseen. Mäkelän talon suunnitteli arkkitehti Arvo Aalto, joka hyödynsi rakennuksessa funkkisarkkitehtuurin tyypillisimpiä piirteitä.

 

Funktionalismi oli Suomessa 1920- luvulta 1950-luvulle vaikuttanut modernistinen arkkitehtuurisuuntaus, jossa rakennusten ulkomuodon tuli myötäillä sen käyttötarkoitusta. Funktionalismia kutsutaan rationaaliseksi tyyliksi, jossa turha koristeellisuus ja perustelemattomat rakenteelliset yksityiskohdat on jätetty pois. Jäljelle jää vain puhdas rehellinen rakennus, jonka ulkomuoto peilaa sen ominaista tehtävää. Rakennuksissa korostui myös aikakaudelle tyypillinen hygieenisyyden ideaali, jossa korostui pyrkimys valoisuuteen, puhtauteen ja avaruuteen.

 

Mäkelän talossa funktionaalisen arkkitehtuurin piirteitä on läsnä lukuisia. Sulavasti kadunkulmaan sijoittuvassa rakennuksessa on tasakatto, yhtenäinen kattoterassi, valkoiseksi kalkitut sileät seinäpinnat sekä isot horisontaalisesti rytmitellyt nauhamaiset ikkunat. Katutasossa olevien liikehuoneistojen ikkunat ovat valoisia isoine näyteikkunoineen, jotka erosivat merkittävästi 1920-luvun pieniruutuisista ikkunoista. Kantavien rakenteiden sijoittaminen rakennuksen sisään ulkoseinien sijaan mahdollisti uudenlaisen ikkunoiden sijoittelun ja laajemmat ikkunapinnat.

 

Julkisivussa erottuu selvästi liikehuoneistokäyttöön tarkoitettu alin kerros ja ylemmät asuinhuoneistokerrokset. Asuinkäyttöön tarkoitettujen kerrosten ikkunat ovat nauhamaiset, mutta silti kookkaat ja auringonvaloa runsaasti asuintiloihin ohjaavia. Liike- ja asuintilojen erottelua korosti julkisivun rytmityksen lisäksi myös sisäänkäyntien sijoittelu. Liikehuoneistoihin käynti oli pääkadulta, mutta asuinhuoneistoihin kuljettiin Kirkkokadun puolelta rauhallisen sisäpihan kautta.

 

Mäkelän talo on säilynyt julkisivultaan kohtalaisen muuttumattomana nykypäivään saakka. Selkeitä muutoksia ovat ylimmän kerroksen alunperin neliömäisten ja pienten ikkunoiden muuttaminen isommiksi ja lasiovien lisääminen. Toinen selvästi rakennuksen yleisilmettä muuttanut piirre on liiketason ikkunoiden virtaviivaisuuden ja yhdenmukaisuuden menetys. Alunperin liiketilojen näyteikkunat oli tehty yhtenäisistä isoista lasipinnoista, kun nykyään näyteikkunat on jaettu yhteen isompaan ja neljään pienempään yläreunaan sijoitettuun pikkuruutuun. Myös nykyään yleiset mainosteippaukset ovat ristiriidassa rakennuksen ylempien kerrosten rytmikkään ja seesteisen yleisilmeen kanssa.

 

Mäkelän talon valmistuttua samassa korttelissa sijaitsi Keskuskadun ja Hämeenkadun kulmassa vanhempi A. Renvallin kenkäliikkeen pienehkö puutalo. Renvall rakennutti 1930-luvun puolessa välissä puutalon ja Mäkelän talon väliin uuden myös funktionalistisia piirteitä omaavan liiketalo. Kummatkin Mäkelän talon naapurissa olleet pienemmät liikerakennukset saivat purkutuomion 1980-luvun alussa ja niiden tilalle rakennettiin 1983 uusi Osuuspankin Kassatalo. Kassatalon Hämeenkadun puoleisessa julkisivussa on kiinnitetty huomiota Mäkelän talon visuaaliseen ilmeeseen ja rakennuksista löytyy useita yhteneväisyyksiä. Ikkunoiden rytmitys ja asettuminen julkisivuun, rakennusten korkeuden yhdenmukaisuus sekä kattoterassin muoto ja tasakattoisuus sointuvat hyvin yhteen ja tekevät katunäkymästä rauhallisen. Kassatalon julkisivumateriaaliksi valikoitunut klinkkeri on selkein yksittäinen Mäkelän talon ja muiden Puputin risteyksen kauppalan aikaisten rakennusten kanssa riitelevä visuaalinen yksityiskohta.

 

LISÄTIETOJA

Rakennusvuosi: 1934

Osoite: Hämeenkatu 17