hameenkadulla

Puputin liiketalo

Kuva: Juho Haavisto

Riihimäen keskustan maamerkkinä on vuosikymmenien ajan toiminut Puputin liikerakennus Hämeenkadun ja Keskuskadun kulmassa. Rakennuksella on monipolvinen historia ja se on läpikäynyt monia muutoksia vuosien saatossa. Puputin talo on Hämeenkadun keskeisimpiä funktionaalisen arkkitehtuurin edustajia ja tärkeässä osassa koko liikekeskustan katukuvassa.

Puputin Kotikutomo perustettiin osoitteessa Temppelikatu 14 sijainneessa puutalossa vuonna 1919. Vuonna 1922 kutomo muutti keskustaan Hämeenkadun ja Keskuskadun risteyksessä nykyisen Teräksen talon paikalla sijainneeseen puiseen liiketilaan. Hämeenkadun toiselle puolelle nykyiselle tontilleen Puputti muutti vuonna 1925. Tontin nurkalla sijaitsi alkuvuosina vaatimaton puutalo, jonka rinnalle valmistui syksyllä 1929 uusi kaksikerroksinen kutomo- ja asuintalo. 1920-luvun klassismin tyylinen kivitalo oli valtionrautateiden rakennusmerstari Fritjof A. K. Ehrstedtin suunnittelema ja se sijaitsi vielä keskeneräisen Keskuskadun varressa.

Tiilirunkoisen rakennuksen yläkerrassa sijaitsivat asuintilat, joihin kuljettiin sisäpihan puolelta rappukäytävää pitkin. Alakerrassa oli umpinaisella väliseinällä muusta rakennuksesta eristetty näyteikkunalla varustettu pieni myymälätila ja varasto, joihin oli kulku sekä kadun puolelta että sisäpihalta. Alakerroksen muut tilat oli varattu kutomon ja ompelimon käyttöön ja näihin tiloihin kuljettiin ainoastaan sisäpihan puolelta. Vuonna 1935 myymälätiloja laajennettiin myös rakennuksen Hämeenkadun puoleiseen päätyyn ja samalla julkisivuun tehtiin uusi näyteikkuna ja toinen sisäänkäynti Keskuskadulta. Myöhemmin rakennus on myös korotettu kolmikerroksiseksi ja katutason näyteikkunarivistöä on täydennetty, mutta muuten julkisivun klassismin tyyli on edelleen vahvasti läsnä rakennuksessa.

Puputin liike- ja kutomotilat laajenivat jälleen kun Keskuskadun varressa olevan liikerakennuksen rinnalle, tontin Hämeenkadun puoleiselle reunalle valmistui vuonna 1939 nelikerroksinen uudisrakennus. Puputin uusi funkkistyylinen kutomo- ja liiketila oli arkkitehtitoimisto Aalto & Kokon eli Arvo O. Aallon (1903-?) ja Niilo Kokon (1907-1975) suunnittelema. Arvo Aalto oli aikaisemmin suunnitellut Hämeenkadulle toisenkin funkkisrakennuksen, Mäkelän talon, vuonna 1934. Niilo Kokon tunnetuimpia suunnittelutöitä on yhteistyössä Viljo Revellin ja Heimo Riihimäen kanssa toteutunut Helsingin puhtaan funktionalistinen Lasipalatsi (1936).

Puputin funkkisrakennuksessa oli alunperin neljännessä kerroksessa Mäkelän talon tavoin koko talon levyinen aurinkoparveke sekä suuret yhtenäisestä lasipinnasta valmistetut näyteikkunat. Puputin rakennuksen erityispiirteenä voidaan pitää kolmea ovaalinmallista ulkonevaa kulmaparveketta. Rakennuksen julkisivu kalkkirapattiin modernin vaaleaksi ja ylimmässä kerroksessa Keskuskadun puoleista kulmaa koristi isokokoinen ruudukkoikkuna ja sen vasemmalla puolella pienempi pyöreä ikkuna.

Puputin uuden liiketalon katutaso oli varattu myymälätiloille ja ylemmissä kerroksissa olivat tilat kutomolle ja asuintiloille. Kutomo joutui muuttamaan koneiden kera sotaa pakoon Herajoelle, mutta se palasi Hämeenkadulle rakennuksen toiseen kerrokseen sotien päätyttyä. Ylintä kerrosta päätettiin 1940-luvun lopulla laajentaa, jolloin rakennuksen alkuperäinen ilme ja kepeä, hieman laivamainen muoto menetettiin. Laajennuksen yhteydessä aurinkoparveke poistettiin ja ylimmän kerroksen julkisivu tuotiin samaan tasoon muun rakennuksen kanssa. Samassa yhteydessä myös tunnusomainen iso ruutuikkuna ja pyöreä ikkuna poistettiin ja korvattiin alempia kerroksia vastaavalla ikkunasommittelulla. Keskuskadun puoleiseen vanhempaan rakennusosaan tehtiin vielä kaksi uutta isoa näyteikkunaa ja yksi uusi sisäänkäynti. Muutoksien suunnittelusta vastasi jälleen arkkitehtitoimisto Aalto & Kokko, mutta nyt piirustusten tekijänä oli A. Nieminen. Auttamatta syntyy vaikutelma, että Aallon ja Kokon alkuperäisen vision muokkaustyö on saatettu antaa toimistolla alaisena työskennelleelle arkkitehdille, jonka tehtävänä oli vain toteuttaa tilaajan toivomukset visuaalisen ilmeen kustannuksella.

Puputin kutomotoiminta jatkui rakennuksessa aina vuoteen 1986 asti. Tällöin myös toisen kerroksen tilat muutettiin asuinkäyttöön. Katutason liiketiloissa on ollut jatkuvasti myymälätoimintaa, vaikka Puputin oma pelkästään vaatemyyntiin nykyisin keskittyvä myymälä onkin siirtynyt takaisin vanhempaan sijaintiinsa Keskuskadun puoleiseen vanhempaan rakennukseen. On vahinko, että rakennuksen laajennus 1940-luvulla muutti rakennuksen alkuperäistä kepeän funktionalistista ilmettä niin radikaalisti, mutta Puputin talo on kuitenkin edelleen yksi Hämeenkadun vaikuttavimmista. Talon kaksi eri vuosikymmeniltä olevaa ja eri arkkitehtonista tyyliä edustavaa osaa sulautuvat toisiinsa onnistuneesti. Pikaisella vilkaisulla rakennuksen voi luulla olevan yhtä ja samaa rakennusta, mutta tarkempi katsominen paljastaa eri osien eroavaisuudet. Ikkunoiden sommittelu julkisivussa, ikkunaruutujen koko ja määrä sekä katon muoto ovat kummissakin rakennuksissa edelleen omalle aikakaudelleen tyypillisiä. Puputin liiketalot ovat seisseet Hämeenkadun ja Keskuskadun risteyksessä kauan ja ne ovat eittämättä Puputin risteyksen arkkitehtonisesti merkittävimmät rakennukset.

 

LISÄTIETOJA

Rakennusvuosi: 1929

Osoite: Hämeenkatu 32

Suunnittelijat: ,