Kotikaupunkipolku

Kotikaupunkipolku yhdistää eri alojen mielenkiintoisia kohteita kävelyreitiksi keskustaan. Polun tarkoituksena on kotikaupungin tekeminen tutuksi sen uusille ja vanhoille asukkaille.

KOHTEET

Rautatie- Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen rauta­ tie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui 1862. Sen myötä avattiin vaatimaton asema Hausjärven takamaille Anttilan tilan viereen. Pian… lue lisää!
Kansalaisopisto- Ensimmäisten paikkakuntien joukossa Suomessa perustettiin Riihimäen Vapaa Kansalaisopisto vuonna 1925 “toimettomuuden ja rauhattomuuden kitkemiseksi nuoren aikuisväestön parista”. Se aloitti toimintansa… lue lisää!
Teka-Havin tuoksujen muisto- Vuosikymmenten ajan Riihimäen keskustan maisemaan toivat hajuvesien, saippuan ja kynttilän tuoksua Teka ja Havi, jotka toimivat Hämeenkadun ja Koulukadun kulmassa.… lue lisää!
Rautatieasema- Alun perin asemaa oli kaavailtu Patastenmäen kupeeseen Vantaanjoen eteläpuolelle. Nykyinen funkis­tyylinen asemarakennus on tehtävässään toinen. Se otettiin käyttöön 1935, suunnittelija… lue lisää!
Itsenäisyydenpuisto- Opistopuisto raivattiin kansalaisopiston edustalle 1930­luvun lopulla. Kauppala lahjoitti osan puistosta sankarihautausmaaksi, joka vihittiin käyttöön 10.1.1940. Hautausmaalla on 180 ristiä. Alueen… lue lisää!
Kino Sampo- Valmistui 1917 ollen yksi Suomen vanhimmista edelleen käytössä olevista puisista elokuvateattereista. Rakennus edustaa tyyliltään niukkaa myöhäisjugendia. Äänilaitteet Teatteri Sampo sai… lue lisää!
Riihikivi- Perimätiedon mukaan mäen rinteessä olleista riihistä sai nimensä Riihimäen asema ja sitä kautta koko paikkakunta. Muistokivi on jääkauden hioma ja… lue lisää!
Kauppaopiston talo- Riihimäkeä ei syyttä ole kutsuttu koulujen kaupungiksi. Kalevankadun julkisten rakennusten sarjaan liittyi viimeisenä 1963 Marjatta ja Martti Jaatisen suunnittelema kauppaopisto.… lue lisää!
Keskuspuisto- Keskuspuisto on muotoutunut vuodesta 1935 alkaen. Ensimmäisenä suunnittelijana toimi kauppalan ylipuutarhuri Hellemaa. Puisto on suosittu leikkipaikka ja sitä on uudistettu… lue lisää!
Rautatiepuisto- Maantie-niminen katu on jäljellä vanhasta Lopentiestä. Sitä ylläpidetään vanhaan tapaan mukulakivipäällysteisenä. Rautatienpuiston ja Maantien varren talot on rakennettu entiseen Voudinmäkeen,… lue lisää!
Karan koulu- Rakennus valmistui 1956 Riihimäen 9­vuotiseksi tyttölyseoksi, suunnittelija Eva Larkka. Uuden­ aikaisessa rakennuksessa oli erikoisluokkien lisäksi 17 normaaliluokkaa ja kirjasto lukusaleineen,… lue lisää!
Rautatieläisten talo- Rautsikka, Punainen talo rakennettiin 1881 asuntokasarmiksi ratainsinöörintalon ja veturitallin yhdistävän polun varteen. Muutettiin lastentarha­ ja kokoustiloiksi 1907 lisäämällä keskiosaan satulakattoinen… lue lisää!
Kaupunginmuseo- Rakennus valmistui rautatievirkamiesten neljän perheen asuintaloksi vuonna 1858. Ennen varsinaisen aseman rakentamista myös junaliput myytiin sieltä. Talossa asui mm. Riihimäen… lue lisää!
Vesilinna- Vesitorni valmistui 1952, suunnitelija professori Erik Bryggman. Riihimäen kaupunkikuvan maa­ merkki kohoaa 146,6 metriä merenpinnan yläpuolelle ja 55,8 metriä Granitin… lue lisää!
Veturitallit- Vanhin 5-paikkainen tiilinen talli valmistui 1869. Puisessa Turun kasarmissa vuodelta 1876 olivat pikajuna ”Turkulaisen” yöpymään joutuvan miehistön majoitustilat, Nykyisin ”Keltainen… lue lisää!
Hämeenaukio- Nykyisen hotellin paikkeille valmistui Wapaapalokunnan Seuratalo 1895 yksityisin varoin, sillä suuriruhtinaskunnan senaatti ei pitänyt WPK:ta riittävän yleishyödyllisenä voidakseen myöntää sille… lue lisää!
Kirjasto- Rakennus valmistui 1986, suunnittelija professori Osmo Lappo. Samalla osa Lounaspuistosta nimettiin Kirjastopuistoksi. Kirjastotoiminta alkoi Riihimäellä 1884, kun Rautatien kouluun perustettiin… lue lisää!
Kauppatorin ympäristö- Alun perin Maantien ja Rajapolun risteyksessä ollut tori siirtyi nykyiselle paikalleen 1902. Markkinoita pidettiin silloin kerran kuussa. Kauppalan torilla pelattiin… lue lisää!
Ragnar Granitin aukio- Sekavan takapiha­alueen tilalle valmistui 2006 kaupunkiaukio, jonka toteutukseen saatiin EU­-tukea. Aukion pinta lämmitetään talviaikaan kaukolämmön paluulämmöllä lumen sulattamiseksi. Esiintymislava palvelee… lue lisää!
Eteläinen koulu- Riihimäen-Herajoen koulu aloitti toimintansa 18.8.1903. Oppilaita oli silloin 45, heidän opettajanaan Suoma Nieminen ja hänen lisäkseen käsityönopettajana puuseppä F. Liljeroos.… lue lisää!
Musiikkiopisto- Talo valmistui 1930 Kansallis­Osake­Pankin konttoriksi. Rakennuksen suunnitteli Kauno S. Kallio, jonka pikkuveli Oiva oli suunnitellut mm. Allinnan. Pankin jälkeen talossa… lue lisää!
Koivistonmäki- Rautatienpuiston jälkeen keskustaa lähin ehyt vanha pientalomiljöö löytyy Koivistonmäestä. Koiviston mökin lisäksi laajempi asutus levittäytyi aseman tuntumasta Lopentien varteen vasta… lue lisää!
Kolmiopuisto- Riihimäen kauppalan ensimmäinen kunnallinen puisto perustettiin 1929, suunnittelija rakennusmestari Urho Mäkinen. Kasvillisuus edustaa tavanomaisia puistolajeja: lehmuksia, orapihlajaa, kesäkukkia. Suihkulähde on… lue lisää!
Taidemuseo- Rakennus valmistui valtion virastotaloksi 1963, suunnittelijat Marjatta ja Martti Jaatinen, Rakennustaiteen museon johtaja ja tuleva professori. Osa siitä saneerattiin museoksi… lue lisää!
Riihimäen työväenyhdistys- Aloite työväenyhdistyksen perustamisesta Riihimäelle lähti osuuskaupan piiristä 1903. Myös raittiusseura Toivonsäteen aktiiveja oli mukana yhdistyksessä, jonka tehtäväksi ymmärrettiin kansansivistystyö ja… lue lisää!
Keskuskirkko- Hausjärvi kuului vanhastaan kappelina Janakkalan seurakuntaan. Hausjärven kirkko valmistui 1789 palvellen myös riihimäkeläisiä. He kävivät jumalanpalveluksessa jalkapatikassa ja talvisin hevoskyydillä.… lue lisää!
Allinna- Valmistui 1919, suunnittelija Oiva Kallio. Hausjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders Rudolf Gestrin rakennutti talonsa paikalle, johon vuoden 1916 asemakaavassa oli varattu… lue lisää!
Hämeenkadun viimeinen puutalo- Hämeenkatu raivattiin 1906 ja rakennettiin kaduksi noin 1919. Sen viimeinen säilynyt puutalo on tiettävästi veturinkuljettaja Johan Åkerfeltin talo vuodelta 1911.… lue lisää!
Terveysasema, entinen kauppalan sairaala- Vilkasliikenteisenä paikkakuntana Riihimäki oli alusta alkaen altis kulkutaudeille, joiden hoito oli erilaisten kansanparantajien sekä tunnettujen kuppareiden käsissä. Myös asemapäällikkö Öller… lue lisää!
Puputinkulma- Keskeiselle paikalle valmistui funkis­tyylinen liikerakennus 1938, suunnittelija Arvo Aalto ja Niilo Kokko. Puputinkulma oli 1970­luvulle saakka Riihimäen suosituin kohtauspaikka, kun… lue lisää!
Urheilupuisto- Vanhan urheilukentän ympärille laati laajan urheilupuiston yleissuunnitelman 1950 professori Yrjö Lindegren. Hän oli voittanut kaupunkisuunnittelun kultamitalin Lontoon olympialaisten kulttuurikilpailussa 1948… lue lisää!
Kaupungintalo- Kaupungintalo valmistui kauppalan virastotaloksi 1948, suunnittelija Veli Valorinta. Itäpäätyyn tehtiin kauppalankirjastolle varta vasten suunnitellut tilat, jotka olivat niin onnistuneet, että… lue lisää!
Pohjoinen koulu- Kun Riihimäen lapsiluku kasvoi 1910­luvulla niin, että kansakoulu alkoi käydä ahtaaksi, alettiin suunnitella toisen koulun perustamista. Sopiva tontti löytyi Istuinkiven… lue lisää!
Lasinpuhaltajapatsas- Riihimäen kaupungiksitulon kunniaksi 1960 lahjoittivat Riihimäen Lasi ja sen työntekijät kaupungille kuvanveistäjä Kalervo Kallion veistämän patsaan Lasinpuhaltaja, jonka mallina oli… lue lisää!
Istuinkivi- Herajokelaisten vanha kirkkotie Hausjärvelle kulki harjua pitkin. Riihimäen paikkeilla polun molemmin puolin oli synkkä korpi. Perimätieto kertoo, että nykyisen Istuinkiven… lue lisää!
Harjunrinteen koulu- Harjurinteen koulu valmistui jatkokouluksi 1950, suunnittelija Georg Jägerroos. Oppivelvollisuuslain toimeenpano edellytti pelkän kansakoulun varaan jääneitä varten jatkokoulun perustamista Riihimäelle 1930.… lue lisää!
Riihimäen lukio ja aikuislukio- Joulukuussa 1904 Hausjärven kunta päätti käyttää kaikki viinaverovarat Riihimäelle perustetta­ van oppikoulun hyväksi. Opetus alkoi 1905 palo­ kunnantalolla, ensimmäisenä opettajana… lue lisää!

KOTIKAUPUNKIPOLKU

Julkaisijat
Riihimäki-Seura ry ja Riihimäen kaupunki 2009

Kirjallisuus
Hiukan Riihimäen historiaa. Väinö Varmanen 1946/1983
Riihimäki 1870–1970. Riihimäki-Seuran julkaisu numero 4 (1970)
Koivistonmäki. Asemaakaavan esiselvityksiä.
Jouni Töyrylä 1978
Riihimäen historia I. Jouko Hoffrén ja Kalevi Penttilä 1979
Riihimäen viheralueiden muistomerkit ja taideteokset. Jouni Rasimus 1988
Koulutoimintaa Riihimäellä 1879–1989. Kalevi Penttilä 1990
Rautahevon kyydissä. Junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon. Kyösti Kiiskinen ja Seppo Ahonen 1996
Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Raija Niemi ym. 2000
Riihimäki – hyvien yhteyksien kaupunki. Helena Honka-Hallila 2000
Riihimäen varuskunnan historia I. Jari Lehtoväre 2001
Riihimäen esihistoria. Heikki Matiskainen 2002
Esihistorian pauloissa. Heikki Matiskainen ja Juha Ruohonen 2004
Opin teillä. Riihimäen oppikoulut ja lukiot 1905–2005. Timo Salminen 2005
Allinna. Allin linna 1919 Riihimäki. Teppo Järvi 2005
Kauneutesi ei haihdu. Teka-Havi oy:n mainosoriginaaleja. Kaisa Koivisto (toim.) 2005

Kiitos
kaikille tietoja antaneille virastoille, yhteisöille ja kaupunkilaisille!

Toimitus
Pauli Saloranta

Tietojen päivitys 2019
Juho Haavisto

Kansikuva
Jaana Hodju/Riihimäen kaupunki

Painopaikka
SP-Paino, Hyvinkää 9.2009

Aineisto ja lisätietolinkkejä löytyy osoitteesta: www.riihimaki.fi/kotikaupunkipolku