Allinna valmistui 1919, suunnittelija Oiva Kallio. Hausjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anders…lue lisää
Riihimäen-Herajoen koulu aloitti toimintansa 18.8.1903. Oppilaita oli silloin 45, heidän…lue lisää
Valmistui jatkokouluksi 1950, suunnittelija Georg Jägerroos. Oppivelvollisuuslain toimeenpano edellytti pelkän…lue lisää
Herajokelaisten vanha kirkkotie Hausjärvelle kulki harjua pitkin. Riihimäen paikkeilla polun…lue lisää
Opistopuisto raivattiin kansalaisopiston edustalle 1930luvun lopulla. Kauppala lahjoitti osan puistosta…lue lisää
Ensimmäisten paikkakuntien joukossa Suomessa perustettiin Riihimäen Vapaa Kansalaisopisto vuonna 1925…lue lisää
Rakennus valmistui 1956 Riihimäen 9-vuotiseksi tyttölyseoksi, suunnittelija Eva Larkka. Uuden…lue lisää
Riihimäkeä ei syyttä ole kutsuttu koulujen kaupungiksi. Kalevankadun julkisten rakennusten…lue lisää
Alun perin Maantien ja Rajapolun risteyksessä ollut tori siirtyi nykyiselle…lue lisää
Rakennus valmistui rautatievirkamiesten neljän perheen asuintaloksi vuonna 1858. Ennen varsinaisen…lue lisää
Kaupungintalo valmistui kauppalan virastotaloksi 1948, suunnittelija Veli Valorinta. Itäpäätyyn tehtiin…lue lisää
Keskuspuisto on muotoutunut vuodesta 1935 alkaen. Ensimmäisenä suunnittelijana toimi kauppalan…lue lisää
Valmistui 1917 ollen yksi Suomen vanhimmista edelleen käytössä olevista puisista…lue lisää
Rakennus valmistui 1986, suunnittelija professori Osmo Lappo. Samalla osa Lounaspuistosta…lue lisää
Rautatienpuiston jälkeen keskustaa lähin ehyt vanha pientalomiljöö löytyy Koivistonmäestä. Koiviston…lue lisää
Riihimäen kaupungiksitulon kunniaksi 1960 lahjoittivat Riihimäen Lasi ja sen työntekijät…lue lisää
Talo valmistui 1930 KansallisOsakePankin konttoriksi. Rakennuksen suunnitteli Kauno S. Kallio,…lue lisää
Kun Riihimäen lapsiluku kasvoi 1910luvulla niin, että kansakoulu alkoi käydä…lue lisää
Sekavan takapihaalueen tilalle valmistui 2006 kaupunkiaukio, jonka toteutukseen saatiin EU-tukea.…lue lisää
Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui 1862. Sen myötä…lue lisää
Alun perin asemaa oli kaavailtu Patastenmäen kupeeseen Vantaanjoen eteläpuolelle. Nykyinen…lue lisää
Rautsikka, Punainen talo rakennettiin 1881 asuntokasarmiksi ratainsinöörintalon ja veturitallin yhdistävän…lue lisää
Maantie-niminen katu on jäljellä vanhasta Lopentiestä. Sitä ylläpidetään vanhaan tapaan…lue lisää
Perimätiedon mukaan mäen rinteessä olleista riihistä sai nimensä Riihimäen asema…lue lisää
Joulukuussa 1904 Hausjärven kunta päätti käyttää kaikki viinaverovarat Riihimäelle perustetta…lue lisää
Rakennus valmistui valtion virastotaloksi 1963, suunnittelijanaan Marjatta ja Martti Jaatinen,…lue lisää
Vuosikymmenten ajan Riihimäen keskustan maisemaan toivat hajuvesien, saippuan ja kynttilän…lue lisää
Vilkasliikenteisenä paikkakuntana Riihimäki oli alusta alkaen altis kulkutaudeille, joiden hoito…lue lisää
Vanhan urheilukentän ympärille laati laajan urheilupuiston yleissuunnitelman 1950 professori Yrjö…lue lisää
Vesitorni valmistui 1952, suunnitelija professori Erik Bryggman. Riihimäen kaupunkikuvan maa…lue lisää
Vanhin 5-paikkainen tiilinen talli valmistui 1869. Puisessa Turun kasarmissa vuodelta…lue lisää