kotikaupunkipolulla

Itsenäisyydenpuisto

Kuva: Tuuli Sainio

Opistopuisto raivattiin kansalaisopiston edustalle 1930­luvun lopulla. Kauppala lahjoitti osan puistosta sankarihautausmaaksi, joka vihittiin käyttöön 10.1.1940. Hautausmaalla on 180 ristiä. Alueen yleissuunnitelman laati 1947 Viljo Revell. Kalervo Kallion veistämä punagraniittinen sankaripatsas paljastettiin 1948.

Jo ennen sotaa perustettiin Opistopuiston pohjoispäähän kansakoululaisten opetuspuisto, johon istutettiin parikymmentä puulajia sekä erinäisiä pensaita. Nyttemmin ylläpidetään tavallisena puistona. Kotimaisten jalojen lehti­ puiden lisäksi alueelta löytyy mm. makedonian­ mänty, japaninmarjakuusi ja siperianpihta. Itsenäisen Suomen täyttäessä 50 vuotta puisto nimettiin Itsenäisyydenpuistoksi ja Suomen täyttäessä 70 puistoon istutettiin Helsingin itsenäisyydenkuusen siemenestä kasvatettu vesa.