kotikaupunkipolulla

Kauppatorin ympäristö

Kuva: Juho Haavisto

Alun perin Maantien ja Rajapolun risteyksessä ollut tori siirtyi nykyiselle paikalleen 1902. Markkinoita pidettiin silloin kerran kuussa.

Kauppalan torilla pelattiin sen vinoudesta huolimatta pesäpalloa. Lajin harrastus oli alkanut Riihimäellä jo 1910­luvulla yhteiskoulun urheilu­ tunneilla pitkäpallona. Vuonna 1924 perustettiin Riihimäen Pallonlyöjät, joka saavutti miesten sarjan Suomen mestaruuden 1933. Palloilijat siirtyivät Piikinmäkeen, kun linja-autoasema valmistui 1955, suunnittelijana vastavalmistunut arkkitehti Martti Jaatinen.

Vilkas kauppatori kukoisti aina 1980­luvulle saakka. Linja­autoasema muutti uuteen matkakeskukseen 2009. Viereisessä maidon­ ja lihantarkastamon rakennuksessa toimii harrastekutomo.

Hallikuja 5:ssä asui Samuli Paronen elämänsä viimeiset ja kirjallisesti tuotteliaimmat vuodet 1968–74. Parosen tunnetuin aforismi kuuluu: “Mietittyäni asiaa viisikymmentä vuotta voin sanoa, että maailma on sana.”

Hallikujan päässä toimi Riihimäen makkaratehdas, jossa tehtiin monen mielestä maailman parasta meetwurstia. Rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1913, laajennus 1945, suunnitteli­ ja J. Emil Valorinta. Nyt lihanjalostusteollisuuden on korvannut nuorisokeskus Monari, jossa monipuoliset nuorisotyön tilat kahviloineen. Monarin avaamisen yhteydessä, 1988, talon päätyyn toteutettiin Milla Huotarin suunnittelema seinämaalaus.

Lopentie 10:n paikalla oli 1700­luvulta 1900­ luvun alkuun Uudentalon torppa, Riihimäen nykyisen keskusta­alueen ensimmäinen asumus.