kotikaupunkipolulla

Kaupunginmuseo

Kuva: Juho Haavisto

Rakennus valmistui rautatievirkamiesten neljän perheen asuintaloksi vuonna 1858. Ennen varsinaisen aseman rakentamista myös junaliput myytiin sieltä. Talossa asui mm. Riihimäen ensimmäinen asemapäällikkö Anton Wilhelm Öller (1829–1901).

Öller piti huolta monista kylän asioista: koulun perustamisesta, hyvistä tavoista, jopa hampaiden poistoista. Asemapäälliköltä tultiin kysymään neuvoja niin terveys­, laki­ kuin rakennusasioissa. Riihimäen ensimmäisen asemarakennuksen (1868) eteen Öller perusti kauniin puutarhan huvimajoineen, lampineen ja kaarisiltoineen.

Virkataloa asuivat sittemmin VR:n ratainsinöörit. Puhelinlinja vedettiin asemalta 1886. Toimistolaajennus 1960 toteutettiin niin, että ulkoa­ päin uuden osan erottaa vanhasta lähinnä vain kivijalasta.

Rakennus peruskorjattiin 1970, jolloin siihen muutti Riihimäen kaupunginmuseo. Pohjoispäässä oli edelleen virka-asunto, jossa asui 1976 saakka kaupunginjohtaja Pentti Vuorinen. Tämän puoliso Aili Vuorinen toimi ensimmäisenä museonhoitajana. Vuonna 1997 rakennus siirtyi kokonaan museokäyttöön ja samalla se peruskorjattiin.

Riihimäen kaupunginmuseo oli perustettu jo 1961. Se toimi aluksi lähinnä esinevarastona Eteläisen koulun väestönsuojassa. Peruskokoelman noin 1600 esitettä keräsi Hämäläis­Osakunnan kotiseuturetkikunta. Nyt kaupunginmuseon kokoelmassa on jo noin 20 000 esinettä. Esihistoriallisen huoneen arvokkain esine on 2000 vuotta vanha suosuksi kahden metrin syvyydestä Laurilan tilan suolta Herajoelta. Antrea­huoneessa on esillä historiaa luovutetun Karjalan Antrean pitäjästä, jonka asukkaat sijoitettiin Riihimäelle ja sen naapurikuntiin. Riihimäen Martat pitävät museon piharakennuksessa kesäkahvilaa. Piharakennuksessa pitää majaansa niin ikään hienosti kunnostettu Sussex –paloauto.