kotikaupunkipolulla

Koivistonmäki

Kuva: Juho Haavisto

Rautatienpuiston jälkeen keskustaa lähin ehyt vanha pientalomiljöö löytyy Koivistonmäestä. Koiviston mökin lisäksi laajempi asutus levittäytyi aseman tuntumasta Lopentien varteen vasta 1900­luvun vaihteessa. Alue rakentui pitkälti omavaltaisesti. Rakentajat käyttivät erilaisia kattomuotoja, ikkuna­aukkoja sekä katoksia ja lisäksi monenlaisia ulkorakennuksia. Vehreille pihoille tehtiin luonnonkivisiä pengerryksiä ja aitoja.

Harald Andersinista alkaen asemakaavoittajat vuorollaan suunnittelivat alueelle kaupunkimaista uudisrakentamista. Tekninen lautakunta ehdotti parhaimmillaan 1969 mäen päälle neljän 8­kerroksisen tornitalon rakentamista ja rinteille 4­kerroksisia. Pian kuitenkin huomattiin, että näiden vaatimille laajoille pysäköintikentille ei ollut yksinkertaisesti tilaa.

Vielä 1974 kaupunginvaltuusto päätti muuttaa Koivistonmäen rivitaloalueeksi, mutta kaava ei saanut vahvistusta ja jo 1978 tehtiin vanhan rakennuskannan säilyttämiseen tähtäävä inventointiraportti.

Nykyisen Kaartokadun risteyksen vaiheilla oli myös Herajoen, Karan ja Ryttylän kylien rajojen yhtymäkohta (kulmaus). Kulmalassa oli Riihimäen–Lopen radan asema ja veturitallit. Nykyisten Sakonkadun ja Kaartokadun välisessä puistossa toimi Riihimäen Panimo. Nyt alueella on kaksi isoa oppilaitosta: Kaartokadulla on Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen toimipiste, joka järjestää media­, tietoliikenne­, kone­ ja tuotantotekniikan sekä markkinoinnin koulutusta. Toimipaikassa on myös näiden alojen kaikille avoin kirjasto. Arjavirrankadulla on Hyria koulutus Oy:n Riihimäen kampus, jolla 1000 opiskelijaa saa mm tekniikan ja liikenteen, liiketalouden ja hallinnon, yhteiskunnallisen, ravitsemis­ ja talous­ sekä media­alan ammatillista koulutusta.