kotikaupunkipolulla

Rautatieasema

Kuva: Juho Haavisto

Alun perin asemaa oli kaavailtu Patastenmäen kupeeseen Vantaanjoen eteläpuolelle. Nykyinen funkis­tyylinen asemarakennus on tehtävässään toinen. Se otettiin käyttöön 1935, suunnittelija Thure A. Hellström. Sen seinässä on Kari Juvan suunnittelema Pietarin-radan rakentamisen 100-vuotismuistolaatta. Samanlainen kaksi­kielinen laatta on Pietarissa Suomen asemalla.

Vuonna 2009 uudistetun Rautatietorin reunalla on Wäinö Aaltosen suunnittelema Palo­heimo­yhtiön perustajan H.G. Branderin (Paloheimon) muotokuva vuodelta 1961. Jalustaan on kuvattu yhtiön päätoimialat: puu­, tiili­ ja sähköteollisuus sekä maatalous.

Riihimäen asemaravintola oli aikoinaan maankuulu hyvistä ruoistaan ja laajoista auki­ oloajoistaan. Sen perustajan Olivia Axeenin rakennuttama hotelli avattiin 1879 asemaa vastapäiseen puutaloon. Hänen tyttärestään Fanny Oliviasta tuli H.G. Branderin toinen puoliso. Palo­heimo­yhtiön pääkonttori toimii talossa edelleen. Yhtiö lopetti 138 vuotta palvelleen asemaravintolan toukokuussa 2009 ja luopui samalla myös aseman yläkerran ravintolatiloista, joita se oli ylläpitänyt kauniisti vanhassa asussaan ja vanhoine astioineen.

Aseman pääoven vierellä kasvaa kaksi van­ haa rautatienomenapuuta. Lajike on peräisin VR:n taimitarhalta Hyvinkäältä vuodelta 1879 ja on nykyisin Hyvinkään kaupungin nimikkopuu. Ratapenkereellä viihtyy junien mukana kulkeutunut harvinainen kasvillisuus, josta esimerkkinä kanadankoiransilmä.

Viereen valmistui 2009 matkakeskus.

Paloheimon sähkölaitoksen rakennus­ ryhmä on vuosilta 1910–59, suunnittelijoina mm. Toivo Paatela, Veli Valorinta ja Viljo Revell. Sahausjätteestä energiaa kehittävä laitos oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Nyt voimalarakennus on suojeltu.