kotikaupunkipolulla

Rautatienpuisto

Kuva: Juho Haavisto

Maantie-niminen katu on jäljellä vanhasta Lopentiestä. Sitä ylläpidetään vanhaan tapaan mukulakivipäällysteisenä. Rautatienpuiston ja Maantien varren talot on rakennettu entiseen Voudinmäkeen, pääosin vuosina 1857-1949. Vuodesta 1993 alkaen suurin osa niistä on ollut yksityisomistuksessa.

Rautatienpuisto ja Maantien varsi muodostavat poikkeuksellisen edustavan ympäristökokonaisuuden, jolla on lisäksi keskeinen merkitys maamme rautatielaitoksen historiassa. Rakennukset on siksi asemakaavalla suojeltu.

Valtionrautateiden rakennusten lisäksi alueeseen kuuluvat Rautatienhotelli, Rautatielääkärin talo (Maantie 4) sekä Riihimäen kartanona tunnettu Karan ulkotilan tilanhoitajan asuinrakennus (Maantie 3) vuodelta 1868. “Kartanossa” on toiminut majatalo, kansakoulu sekä apteekki. Se on nyttemmin peruskorjattu asuin­ käyttöön.

Asemapäällikön talo (Maantie 7), jugend­tyylinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1907 arkkitehti August Granfeltin vahvistamien piirustusten mukaan. Varhaisin säilynyt on Rakennusmestarin talo (Maantie 10a). Sen vanhin osa on vuodelta 1857, jolloin Helsinki-Hämeenlinna­rataa ryhdyttiin rakentamaan. Nykyisen asunsa se sai 1925.

Rautatieläisten lapsia varten perusti asemapäällikkö A.W. Öller 1879 kaksikielisen Rautatien kansakoulun, jonka opettajaksi valittiin neiti Olga Wendell Hämeenlinnasta. Koulu toimi ensimmäisen lukuvuoden väliaikaisissa tiloissa, kunnes oma koulutalo valmistui (Öllerinkatu 9). Vuosina 1891-1929 sen johtajaopettajana oli legendaarisen ankara kasvattaja, pohjalainen raittiusmies Juho Kustaa Tuura, jonka mukaan vanhimmat riihimäkeläiset yhä muistelevat Tuuran koulua.

Nykyisin Musiikkitalona tunnetun rakennuksen omistaa ja on kunnostanut Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta. Talon seinään kaupunki kiinnitti Riihimäen koululaitoksen 100­vuotismuistolaatan 1979.

Rautatien kansakoulun suomenkielinen osasto erkani jo 1880 omaksi koulukseen, mutta sai vasta 1908 naapuriin oman koulutalon (Öllerinkatu 7). Vuosina 1931–94 rakennus toimi VR:n henkilökunnan lepohuoneena, nyt vanhusten päivätoimintakeskuksena. VR:n rakennuttamia koulutaloja on Suomessa säilynyt vain kolme, niistä kaksi Riihimäellä.