kotikaupunkipolulla

Urheilupuisto

Kuva: Juho Haavisto

Vanhan urheilukentän ympärille laati laajan urheilupuiston yleissuunnitelman 1950 professori Yrjö Lindegren. Hän oli voittanut kaupunkisuunnittelun kultamitalin Lontoon olympialaisten kulttuurikilpailussa 1948 Varkauden urheilukeskuksen suunnitelmallaan. Riihimäen Urheilupuistoa pidetäänkin kansainvälisesti esimerkillisenä ja yhtenä Suomen parhaista, vaikka suunnitelma toteutui vain osittain. Kenttiä on lisätty vähitellen ja puiston länsikulmaan valmistuivat 1967 yhtenä kokonaisuutena Urheilutalo sekä Pohjolanrinteen koulu, suunnittelija Raimo S.O. Valjakka. Urheilutalon edustalla on Heikki Niemisen pronssiveistos Pukkihyppy vuodelta 1968.

Urheilupuistossa järjestetään Kansainväliset Erämessut. Vuonna 1972 alkaneet erämessut jatkavat Riihimäen pitkää messuperinnettä. Erämessut on nykyisin Suomen suurin luontoharrastamisen ja eräalan tapahtuma. Niiden miljoonas vieras kävi Riihimäellä kesäkuussa 2008.

Harju, jonka päällä ja kupeessa Urheilupuisto sijaitsee, on Ensimmäisen ja Toisen Salpausselän välinen päätemoreeni, joka syntyi noin 12 000 vuotta sitten vetäytyvän mannerjään reunan pysähdyttyä hetkeksi näille main. Suurimmaksi osaksi noin 20 metriä korkea Salpausselkä ulottuu Hankoniemen edustalta Karjalaan ja salpaa mm. Saimaan vedet altaaseensa.

Riihimäellä harjun lakea pitkin kulkee valtakunnallinen vedenjakaja. Sen luoteispuolella vedet virtaavat Kokemäenjoen vesistön kautta Perämereen Porissa. Kaakkoispuolen vedet kerää Vantaanjoki, joka laskee Suomenlahteen Helsingin Vanhassakaupungissa.