kotikaupunkipolulla

Kansalaisopisto

Kuva: Juho Haavisto

Ensimmäisten paikkakuntien joukossa Suomessa perustettiin Riihimäen Vapaa Kansalaisopisto vuonna 1925 “toimettomuuden ja rauhattomuuden kitkemiseksi nuoren aikuisväestön parista”. Se aloitti toimintansa 1926 Eteläisellä kansakoululla, kunnes oma talo valmistui pitkälti talkootyön tuloksena 1928, suunnittelijana J. Emil Valorinta.

Riihimäen opistotalo on toiseksi vanhin Suomessa Helsingin työväenopiston talon jälkeen. Rakennus edustaa tyyliltään kaunista klassismia ja muodostaa Itsenäisyydenpuiston kanssa rauhallista kaupunkimaisemaa Meurmanin puutarha­ kaupunkivision hengessä.

Opistotalo vaurioitui pahasti talvisodan pommituksissa, mutta korjattiin. Nykyisin kaupungin ylläpitämä kansalaisopistolla on vuosittain yli 2500 opiskelijaa. Opetusohjelma ulottuu kalligrafiasta liikuntaan ja puutöistä tietotekniikkaan. Opistolla on myös laaja valikoima kieliä. Hämeen kesäyliopiston kanssa on järjestetty avointa yliopisto­opetusta.

Kotiseutuyhdistys Riihimäki-Seura perustettiin opistotalolla 31.5.1935. Sen varhaisiin saavutuksiin kuuluvat ensimmäinen kotipihakilpailu vuonna 1935 ja ensimmäiset Riihimäen messut kaksi vuotta myöhemmin. Kesällä 1996 seura aloitti Riihimäen arkeologiset tutkimukset Herajoen Penninmäen kivikautisella asuinpaikalla. Nykyisin Riihimäki­Seura järjestää kaupunkikävelyitä ja kotiseuturetkiä, toimittaa julkaisuja, osallistuu kaupungin kotipihatoimikunnan työhön ja antaa lausuntoja erilaisista kaupungin suunnitelmista.