hameenkadulla

Åkerfeltin talo

Kuva: Juho Haavisto

Hämeenkadun vanhin rakennus on vuonna 1905 rakennetun keskuskirkon jälkeen veturinkuljettaja Johan Åkerfeltin talo, joka valmistui vuonna 1911. Pienikokoinen puutalo on sinnitellyt isojen liikerakennusten puristuksessa yli sata vuotta ja sen katsotaan nykyisin olevan olennainen osa Hämeenkadun katukuvaa ja muistuma Riihimäen muuten jo kadonneesta puutalokeskustasta.

Alunperin asuintalona toiminut rakennus peruskorjattiin ja laajennettiin 1950-luvulla, kun katutasoon avattiin kahvilatilat. Rakennuksen ensimmäistä kerrosta laajennettiin kiinni oikealla olleeseen liiketaloon, jolloin puutalossa toimintansa aloittanut Hämeen baari sai riittävän laajat asiakastilat toiminnalleen. Hämeen baari toimi rakennuksessa pitkään ja myöhemminkin tilat ovat säilyneet kahvila- ja anniskeluravintolakäytössä. Tiloissa ovat toimineen muun muassa Svengi, Marjan Tähti/Marjan Pub ja Daddy’s Pub sekä nykyinen Juomahuone Laitinen. Tontin perällä sisäpihalla on 1930-luvun alussa valmistunut tiilirakenteinen yksikerroksinen piharakennus, jonka on suunnitellut Puputin 1920-luvun rakennuksenkin suunnitellut valtionrautateiden rakennusmestari Fritjof A. K. Ehrstedt vuonna 1930. Rakennus suunniteltiin leipomoksi ja sellaisena se toimikin pitkän aikaa.

Åkerfeltin puutalo on seissyt paikallaan Hämeenkadun varressa yli sata vuotta ja sen ympärillä olevat vanhat rakennukset ovat yksi kerrallaan purettu ja tilalle on rakennuttu uusia kulloisenkin aikakauden tyyliin sopivia rakennuksia. Viereinen 1920-luvulla rakennettu entinen V. H. Laakson kangaskaupan talo on edelleen osittain paikoillaan, mutta laajennus- ja julkisivuremontin jäljiltä uudessa 1950-luvun ulkoasussa.

Puutalon vasemmalla puolella oli pitkään J. Emil Valorinnan (ent. Olanderin) vuonna 1928 suunnittelema kaksikerroksinen kivitalo. Rakennuksessa toimi vuosien varrella monia eri liikkeitä mm. huonekalu-, rakennustarvike-, kenkä- ja vaatekauppa. 1920-luvun klassismia edustaneen liiketalon tilalle rakennettiin 1980-luvun lopulla Arkkitehtitoimisto Perko & Rautamäen 1986 piirustusten mukainen suurikokoinen uusirakennus, jossa toimi aluksi muun muassa Suomen Työväen Säästöpankki ja muita pienempiä toimijoita.

Uusi rakennus on tyyliltään vanhoista Hämeenkadun rakennuksista selvästi poikkeava. Julkisivumateriaaleina on käytetty tiililaattapintaista vaaleaa betonielementtiä ja valkobetonilaattoja. Rakennuksessa on katutasossa pylväskäytävä ja oikeassa reunassa julkisivu- ja ikkunalasinen kattolyhty. Liiketalosta löytyy muitakin erityisesti postmoderniin arkkitehtuuriin liittyviä tyylikeinoja, joiden suunniteltu yhtenäinen kokonaisuus tulee parhaiten esille tarkasteltaessa alkuperäisiä rakennuspiirustuksia. Katukuvassa rakennuksen tarkkaan harkitut yksityiskohdat ja yhtenäisyys eivät välity yhtä selvästi. Rakennuksen kokonaisvaikutelma on kadulta tarkasteltuna sekava, mihin osaltaan on syynä se, ettei rakennusta pysty sijaintipaikkansa vuoksi tarkastelemaan kokonaisuutena. Myös eri toimijoiden monenkirjavat näyteikkunat ja mainokset tekevät rakennuksen julkisivusta epäyhtenäisen.

Rakennus asettuu viereisen 1950-luvun kivitalon ja Åkerfeltin puutalon väliin hieman röyhkeästi, eikä katukuvaan sovittautuminen ole todennäköisesti ollut rakennusta suunniteltaessa ensimmäisiä prioriteetteja. Rakennuksen katukuvaan sulautumista on mielenkiintoista tarkastella suhteessa Hämeenkadun toisella puolella olevaan suunnilleen samanikäiseen Osuuspankin taloon (1983), jonka suunnittelussa kaupunkikuvallinen yhtenäisyys on otettu enemmän huomioon.

Åkerfeltin talon kohtalona oli vähällä olla sama, kuin muilla keskustan vanhoilla rakennuksilla. Kaupungiksi tulon jälkeen keskustan kehittäminen ja uudelleenrakentaminen oli huipussaan kun Riihimäestä haluttiin tehdä nopealla aikataululla moderni ja tehokas kaupunkikeskus. Vuonna 1967 jätetyssä rakennustoimenpidehakemuksessa puutalon tilalle esitetään rakennettavaksi kolmikerroksinen elementtitalo liike- ja asuintiloilla. Luvan hyväksymisen jälkeen purkutoimenpiteisiin ei kuitenkaan ryhdytty ja vuonna 1970 uudisrakennukselle anottiin vielä onnistuneesti kaksi vuotta lisäaikaa. Lopulta uudisrakennussuunnitelmat kuitenkin jäivät toteutumatta ja lupahakemus raukesi.

Rakennussuunnittelutoimisto Unto Lehtosen tekemien rakennuspiirustusten perusteella uudisrakennuksen katutasoon oli kumpiinkin päätyihin tulossa myymälätiloja, joiden väliin olisi rakennettu ajotunneli takapihalla olevia parkkipaikkoja varten. Rakennus olisi tullut oikealla sijaitsevan liikerakennuksen kylkeen kiinni ja se olisi ollut tasakattoinen ja korkeudeltaan hieman viereistä rakennusta matalampi. Julkisivumateriaalina olisi käytetty ruskeaa julkisivutiiltä ja yksityiskohdissa polttomaalattua alumiinisäleikköä ja sileää alumiinia. Kaupunkikuvan moninaisuuden ja historiallisen kerrostuneisuuden kannalta on eittämättä hyvä, ettei uudisrakennusta koskaan rakennettu. Näin puutalovaltaisesti keskusta-alueesta muistuttava pieni ja sinnikäs talovanhus on säilynyt Hämeenkadun elinvoimaisena osana jo yli sadan vuoden ajan.

hameenkadulla

AsOy Kirkkomäki

Kuva: Juho Haavisto

Nelikerroksinen rapattu lamellikerrostalo, joka on rakennettu jyrkähkön kirkkomäen rinteeseen. Rakennus edustaa tyypillistä sodanjälkeisen jälleenrakennuskauden kerrostalotyyppiä pelkistetyllä muotokielellään ja ympäristöön sulautuvalla rakennusmassallaan. Rakennuksen julkisivusta ulkonevat pienehköt metallikaiteiset parvekkeet kuuluvat suurimpaan osaan asuinhuoneistoista. Hämeenkadun puoleisessa päädyssä rakennuksen julkisivusta ulkonee erkkeri ja kivijalassa on yksi liikehuoneisto.

Vaikka rakennus on sijoitettu keskustan pääväylän varrelle, sijoittuu suurin osa rakennuksesta tontin sisäpuolelle ja vehreän Kirkonmäen suojiin.

hameenkadulla

AsOy Piiripäällikkö

Kuva: Juho Haavisto

Hämeenaukion ja Lopentien kulmassa sijaitseva viereiseen AsOy Piiripäällikköön kuuluva yksikerroksinen liiketilasiipi on ollut jo useita vuosia tyhjillään ja purkiuhan alla. Rakennus on valmistunut 1971 ja siinä toimi aluksi K-suurvalinta -myymälä. Hämeenaukion puolella tasakattoisen rakennuksen julkisivua hallitsee koko rakennuksen kattava julkisivuseinä. Ikkunapinta-alaa on suurelta osin peitetty ikkunateippauksin.

hameenkadulla

SLEYn talo

Kuva: Juho Haavisto

Tutkimuksen kohteena olleessa Hämeenkadun rakennusten otannassa Hämeenkatu 14:sta sijaitseva punatiilinen kolmikerroksinen tiilirakennus on hieman yllättäen ainoa 1990-luvulla valmistunut talo.

Rakennuksen julkisivu on erittäin pelkistetty ja sitä rytmittävät kulmikkaan ulkonevat pilasteriaiheet. Pienehköt ikkunat on aseteltu nauhamaiseen riviin. Rakennus on viereiseen Hämeenkatu 16 rakennukseen verrattuna voimakkaasti sisennetty katulinjasta. Rakennuksen edustalla olevat kiinteät istutuslaatikot on asetettu samaan linjaan Rostinhovin julkisivun kanssa.

hameenkadulla

TE-toimiston talo

Kuva: Juho Haavisyo

Vuonna 2005 rakennettu asuinkerrostalo, jonka alakerrassa toimii Riihimäen TE-toimiston tilat. Rakennus on tyypillinen 2000-luvun keskusta-alueen asuinkerrostalo. Tasakattoisen rakennuksen julkisivussa on käytetty viereisen CGI-talon tapaan punatiiltä, joka sitoo rakennuksen yhteen Hämeenkadun punatiilisten liikerakennusten katulinjaan. Rakennuksen pääsisäänkäynnin katos on muotoiltu pyöreäksi kuten CGI-talon kulman porrastorni. Temppelikadun vehreä puurivistö sitoo rakennuksen yhteen myös vastapäisen Kirkkomäellä sijaitsevan 1950-lukuisen kerrostalon kanssa, joka on myös osittain puuston peitossa.

hameenkadulla

Varmala

Kuva: Juho Haavisto

Varmalan liiketalo valmistui alkujaan 1920-luvun lopulla ja edusti tyyliltään klassismia. Kivirakennus oli kaksikerroksinen ja se on nimetty omistajansa mukaan. Vanhassa rakennuksessa oli harjakatto ja julkisivussa oli ensimmäisen ja toisen kerroksen välissä horisontaalinen koristelista. Asuinkerroksen ikkunat olivat pienehköt, katutasoa hallitsivat symmetrisesti sijoitetut näyteikkunat. Rakennus oli vaalea ja rapattu tasaiseksi ajan tyylin mukaisesti.

Varmala kärsi isoja vaurioita talvisodan pommituksissa alkuvuodesta 1940, minkä vuoksi se rakennettiin uudelleen vanhojen perustusten päälle seuraavana vuonna. Rakennusmestari Oiva Aholan laatimien piirustusten mukaisesti rakennuksesta tuli kerrosta korkeampi ja julkisivultaan pelkistetympi versio alkuperäisestä. Vanhasta horisontaalisesta koristelistasta luovuttiin ja harjakatto korvattiin modernilla tasakatolla, vaikka sen toteuttaminen välirauhan aikaan olikin haasteellista. Uuden Hämeenkadun julkisivun keskeisin yksityiskohta on rakennuksen keskellä sijaitseva pääsisäänkäynti, jota korostavat koristelistat.

Alkuperäisen rakennuksen suunnittelija on jäänyt tuntemattomaksi. Uudistustyön on suunnittellut vuonna 1941 rakennusmestari Oiva Ahola